Sovellusten analysointi: DX APM

E2 Software Oy tarjoaa DX APM -ohjelmistollaan tehokkaan ratkaisun sovellusten analysointiin. Kun haluatte lisätietoja, ottakaa yhteyttä yritykseemme.

Haluatko saada laite- ja sovelluskustannukset kuriin?

Digitalisaation myötä yritysten investoinnit digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen ovat kasvaneet huomattavasti. Toisaalta liiketoimintaprosessien ja palveluiden digitointi on tuonut myös säästöjä, kun tehokkuus on lisääntynyt ja manuaalinen työ vähentynyt. Tökkivät digitaaliset palvelut aiheuttavat kuitenkin harmaita hiuksia niitä ylläpitäville yrityksille. Asiakkaat kaikkoavat, mikäli palvelut eivät toimi.

Tutustu dokumenttiin ”Digitaalisen käyttökokemuksen ymmärtäminen ja kokonaisuuden parempi johtaminen”

Ratkaisu on yksinkertainen – sovellusten suorituskyvyn valvonta

Toimimattomien IT-ratkaisujen ja katkeilevien digitaalisten palveluiden tuottamat kustannukset saattavat olla lopulta päätä huimaavia. Näin ne syövät digitalisaation tuomia etuja. Haasteena on yhä monimutkaisemmiksi käyvissä järjestelmissä päästä käsiksi itse kustannusta kasvattavaan ongelmaan.

Katso linkistä dokumentti ”CA APM SOLUTION BRIEF”.

Ongelmat korjataan usein lisäämällä kapasiteettia

Kun digitaalinen palvelu kasvaa ja käyttäjiä tulee lisää, voivat taustalla olevat järjestelmät olla koetuksella. Tilanne on sama, kun palvelua ajan myötä kehitetään ja siihen tulee yhä uusia osia ja päivityksiä.

Serverit kovilla

Usein päädytään ratkaisuun, jossa laitekapasiteettia lisätään ja pyritään näin parantamaan esimerkiksi hidastuneen palvelun toimivuutta ja käyttäjäkokemusta. Palvelut hidastuvat ja serverien tuulettimet huutavat konesalissa. Jos nykyiset serverit vaikuttavat olevan tukossa, luonnollinen ratkaisumalli yleensä on hankkia lisää serverikapasiteettia.

Nopeus ei aina ole paras ratkaisu

Vika voi myös piillä jossain täysin sovellusympäristön ulkopuolisessa tekijässä. Esimerkiksi luottopäätöksen tekeminen digitaalisessa palvelussa on toiminto, jossa saatetaan olla yhteydessä muihin järjestelmiin ja palveluihin, kuten asiakastietorekisteriin tai ajoneuvorekisteriin. Ongelmaa pyritään usein korjaamaan optimoimalla oma ympäristö mahdollisimman nopeaksi ja tehokkaaksi, mikä ei kuitenkaan vaikuta asiakkaan käyttö-kokemukseen, kun virhe johtuu jossain muualla olevasta syystä.

Väärin korjattu

Ongelma voi kuitenkin liittyä sovellusympäristön nivelkohdissa olevaan vikaan tai häiriöön. Saattaa myös olla, että aiemmin sovellusympäristössä havaittu ongelma on korjattu tavalla, joka vie kaikki käytössä olevat resurssit. Tällöin ei serverikapasiteetin lisääminen auta, vaan ongelma on edelleen olemassa. Vaikka kapasiteettia lisättäisiin, ei asiakkaan käyttökokemus parane, ja lisäkapasiteettikin joutuu lopulta toimimaan suorituskykynsä äärirajoilla.

Valvonta kannattaa jo sovelluksen kehitysvaiheessa

Sovellusten virheet ja ongelmat aiheuttavat kustannuksia virheellisinä, rahaa vievinä korjausliikkeinä ja asiakaskatona.
Myös sovellusten kehittämisessä saatetaan hukata investointeja ilman tehokasta valvontaa. Huolellinen testaaminen kehitys-vaiheessa toki ehkäisee sovelluksen virheitä, mutta kaikkia kuviteltavissa olevia käyttötilanteita ei aina pystytä simuloimaan.

Valvonta on tärkeää

Mikäli sovellusympäristön toimivuutta ja sovellusten suorituskykyä ei valvota heti kehitystyön alusta lähtien, saatetaan vasta julkaisuvaiheessa huomata, että järjestelmä ei toimikaan odotetusti.

Tällöin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä mittavat investoinnit lisäkapasiteettiin, jotta palvelua pystytään käyttämään edes jotenkin. Myös kehitystyöhön käytetyt resurssit valuvat hukkaan, ja uusia kustannuksia syntyy, jotta järjestelmä saadaan toimimaan kunnolla. Sovellusten suorituskyvyn valvonnalla pystytään optimoimaan jo kehitysvaiheessa sovellusympäristön toimivuus. Lisäksi määritellään tarvittava kapasiteetti ja näin päästään mittaviin kustannussäästöihin. Suorituskykyä on tärkeää valvoa myös silloin, kun kehitetty palvelu otetaan käyttöön, jotta mahdolliset kehitysvaiheen virheet saadaan korjattua pikaisesti heti niiden ilmaannuttua.

Virheet aiheuttavat lisäkustannuksia

Kun tiedetään tarkkaan, miten järjestelmä toimii, mikä kuluttaa resursseja, missä on tehottomuutta tai virheitä, on helppo korjata tarpeettomia kustannuksia aiheuttavat ongelmat. Jos sovellusten suorituskykyä valvotaan jo kehitysvaiheessa, voi tekeillä olevan järjestelmän palauttaa takaisin sovelluskehittäjälle, mikäli se ei vastaa suorituskykyyn asetettuja raja-arvoja. Tällöin voidaan numeraalisesti osoittaa, että järjestelmä vaatii vielä korjaamista ja jatkokehittelyä vastatakseen palvelun laatustandardeja. Näin säästytään virheistä koituvista kustannuksista ja investoidaan toimivaan järjestelmään.

Suorituskyvyn valvonta paljastaa virheen sijainnin

Virheinvestointeja tapahtuu, jos sovelluskerroksiin ja niiden toimintaan ei ole laajakulmanäkymää. Todelliseen juurisyyhyn ei päästä käsiksi ja ongelmaa ei pystytä tällöin nopeasti ja tehokkaasti korjaamaan. Jos ei tarkkaan tiedetä, mikä sovelluksien ja palveluiden hidastumisten ja virheiden takana on, riski rahan haaskaukseen ja turhiin investointeihin kasvaa merkittävästi.

Tehokas järjestelmä takaa sovelluksen tehokkaan valvonnan

Sovellusten suorituskyvyn valvonnalla päästään käsiksi niihin kohtiin, missä palvelupyynnöt viipyvät ja haittaavat käyttäjäkokemusta. Tähän tarvitaan tehokas järjestelmä takaamaan näkyvyys sovellusten suorituskykyyn myös kokonaisuutena, ja pystytään jäljittämään ongelman aiheuttaja. Kustannusten ehkäisemiseksi tarvitaan myös selkeät raja-arvot ja laatustandardit sovellusten suorituskyvylle, palvelupyyntöjen vasteajoille ja käyttäjäkokemukselle.

Tiedätkö miten pääset käsiksi järjestelmäsi suorituskykyyn?

IT-ratkaisujen piileviin ongelmiin päästään käsiksi järjestelmän suorituskyvyn valvonnalla. Digitaaliset palvelut on usein räätälöity monesta eri osasta. Kun asiakas esimerkiksi hakee tilitapahtumat verkkopankissa, taustalla toimii useampia eri sovelluksen osia. Sovelluksen eri osat osallistuvat pyynnön toimittamiseen asiakkaan ulottuville, ja tietoja saatetaan hakea myös kokonaan toisesta järjestelmästä.
Yksi palvelupyyntö käynnistää monipolvisen prosessin, joka etenee integraatiorajapintojen ja datayhteyksien läpi, mutta tästä huolimatta saavuttaa asiakkaan sekunneissa. Järjestelmät toki testataan huolellisesti, mutta täysin todellisessa käytössä tapahtuvia lukemattomia erilaisia tilanteita ei pystytä kuitenkaan ennakoimaan.

Jokaiselle on varmasti tuttua törmätä silloin tällöin tökkiviin digitaalisiin palveluihin. Jos virhettä ei pystytä jäljittämään järjestelmän oman analytiikan avulla, voidaan monesti vain todeta, ettei sen varsinaista aiheuttajaa edes tiedetä. Kokonaiskuvaa voi olla vaikea muodostaa, jos kokonaisuuden toiminnasta ei saada selkeää, yhteismitallista tietoa ja järjestelmien suorituskykyä ei valvota. Käyttäjän kokemien viiveiden ja ongelmien piileviin syihin päästään käsiksi vasta, 
kun katsotaan koko sovellusympäristön toimintaa ja palvelukäskyjen toteutusta kokonaisuutena.

DX APM:n avulla yrityksenne säästää rahaa!

Tiedätkö mitä hyötyä suorituskyvyn valvonnasta on?

Sovellusten suorituskyvyn valvonnalla seurataan tapahtuman kestoa, keston vaihtelua ja eri yhteyksien aiheuttamia viiveitä. Vasteaikojen tarkkailu auttaa löytämään syyn ongelmiin ja ratkaisun niiden ehkäisyyn. Näin voidaan selvittää asiakkaiden palvelun käyttöön liittyviä tekijöitä ja ongelmia pintaa syvemmältä – esimerkiksi syy palvelun käytön korkeisiin keskeytyslukuihin.

Miksi muutosten havaitseminen on tärkeää?

Koko tilitapahtumaprosessin tyypillinen vasteaika saattaa olla noin sekunnin luokkaa. Muutamien sekuntien heitto ei vielä asiakkaalle välttämättä näy. Pientenkin muutosten havaitseminen on kuitenkin sikäli tärkeää, että ne saattavat indikoida suurempaa tai toistuvaa ongelmaa sovellusympäristössä. Kun ongelma kasautuu, voi se vaikuttaa ratkaisevasti verkkopalvelussa esimerkiksi asiakaspalvelun laatuun. Jos tilitapahtumien hakeminen kestää joka kerta viisikin sekuntia normaalia pidempään, ei digitaalisessa maailmassa surffaava asiakas jaksa enää odottaa.

Virheiden paikallistaminen nopeasti on järkevää

Sovellusten suorituskyvyn valvonnalla ja tarkkailemalla pyynnön eri vaiheiden vasteaikoja päästään käsiksi jokaiseen sovellusympäristön nivelkohtaan. Näin voidaan jäljittää, esimerkiksi tilitapahtumakyselyn kohdalla, tapahtuiko viive mahdollisesti tunnistautumisessa tai vaikkapa tietokantakyselyssä. Kun viivekohta löydetään ja virhe pystytään paikallistamaan nopeasti, se pystytään myös korjaamaan ilman viivytyksiä. Näin ehkäistään esimerkiksi asiakaspalvelun laadun notkahdus sovellusvirheen takia.

Häiriöt, virheet ja viiveet raportoidaan helposti.

Saat sovellusympäristön ulkopuoliset tekijät hallintaan

Hyvä sovellusten suorituskyvyn tarkkailuun kehitetty järjestelmä piirtää jäljen jokaisen käyttäjän tekemästä pyynnöstä. Järjestelmä seuraa, mitä sovelluksen osia pyyntöjen täyttämiseen käytetään ja miten nuo osat toimivat. Se antaa myös mahdollisuuden hälytyksen antamiseen silloin, kun esimerkiksi tyypilliset vasteajat sovellusympäristössä alkavat pitkittyä.

Häiriöt, virheet ja viiveet raportoidaan helposti

Järjestelmä antaa metriikan ja raportoinnin kautta näkymän koko sovellusympäristön ja taustajärjestelmän toimintaan ja hälyttää häiriöistä ja virheistä. Parhaassa tapauksessa asiakas tai käyttäjä ei edes havaitse viivettä.

Useimmat verkkosovelluksissa tapahtuvat virheet ja viiveet johtuvat sovellusympäristöstä itsestään, esimerkiksi järjestelmäpäivityksistä tai uusista ominaisuuksista. Jotta sovellusten toiminnan valvonta olisi kattavaa käyttäjän näkökulmasta, on syytä monitoroida kuitenkin myös niitä käyttäjän kokemia viiveitä, jotka johtuvat sovellusympäristön ulkopuolisista tekijöistä.

Odottavan aika on pitkä

Kun käyttäjä vaikkapa verkkokaupassa tekee pyynnön ostoskorin ostosten maksamisesta, kulkee pyyntö ja vastaus siihen usean pisteen kautta. Välissä on serveriä, palomuuria, teleoperaattoria, tukiasemaa ja muita tahoja, jotka kuljettavat pyyntöä paikasta toiseen. Vaikka sovellusympäristö itsessään toimisi moitteettomasti, asiakas voi kokea huonoa palvelua esimerkiksi verkon datayhteyksien hitaudesta johtuen. Vasteaika voi näyttää sovellusympäristön sisältä käsin normaalilta sekunnilta, mutta asiakas odottaa kännykän päässä 30 sekuntia.

Systeemin valvonta pitää loppukäyttäjät tyytyväisinä

Vaikka vika olisi esimerkiksi teleoperaattorissa, asiakas todennäköisimmin syyttää digitaalisen palvelun tuottanutta yritystä, kuten verkkokauppaa, varausjärjestelmän ylläpitäjää tai pankkia. Jos seurataan pelkästään sovellusten ja järjestelmien antamaa dataa itsestään, sovellusten suorituskykyyn vaikuttavat ulkopuoliset tekijät jäävät pimentoon. Viat saattavat paljastua vasta kun huomataan, että verkkokaupan myynti on tipahtanut dramaattisesti tai kun pankin asiakas antaa palautetta sosiaalisessa mediassa. Valvonnalla tieto esimerkiksi verkkoyhteyksien ongelmasta saadaan kiinni nopeasti, ja siitä voidaan tiedottaa esimerkiksi palveluntarjoajaa.

Kattava sovellusten suorituskyvyn hallinnan ohjelma seuraa koko palvelukäskyn matkaa niin sovelluksen sisällä kuin sen ulkopuolellakin ja ottaa huomioon nimenomaan loppukäyttäjän kokemuksen. Se antaa selkeän kuvan siitä, miten digitaalinen järjestelmä toimii ja kuinka käyttäjä sen käytön kokee. Mikäli näissä ilmenee piileviä tai näkyviä ongelmia, annetaan hälytys.

Suorituskyvyn hallinta mahdollistaa myös järjestelmän jatkuvan, ennakoivan parantamisen. Raskaan simuloinnin sijaan järjestelmän toimintaa voidaan tutkia asiakkaiden ja käyttäjien todellisessa käytössä ja korjata virheet jo ennen kuin ne vaikuttavat käyttäjän arkipäivään.

Onko digitaalisaatioprojektisi kunnossa?

Lataa tästä ilmaiseksi dokumentti, jota hyödynnät yrityksesi liiketoimintaprosessien digitalisoinnissa.

Haluatko tietää lisää?
Ota yhteyttä!